Tornion Kerhoravintola (Tornio i Finland)

Här hittar du information om Tornion Kerhoravintola. Du kan eventuellt se öppettider, adress, karta, hemsida, telefonnummer och andra kontaktuppgifter. Den här platsen har visats 206 gånger och uppdaterades senast kl. 09:42 den 27 juli år 2021.

Beskrivning

Palvellut asiakkaita jo vuodesta 1932 lähtien!

Tornion Kerhon ja Kerhoravintolan historia
Lähde: Torniolaakson Vuosikirja 1994


Tornion Kerho ry:n syntysanat lausuttiin 18. lokakuuta 1931.

Silloin päätoimittaja Ale Rivinoja allekirjoitti lomakkeen, jolla
Tornion Kerho ilmoitettiin yhdistysrekisteriin. Nimeksi oli siis
päätetty Tornion Kerho ja kotipaikaksi Tornio.

Yhdistyksen tarkoituksena Oli "ajaa edistyspyrinnöitä valistukselli-
sella ja yhteiskunnallisella alalla, ja tässä tarkoituksessa tarjota jäsenilleen tilaisuutta keskinäiseen seurusteluun ja ajatusten vaihtoon".

Tämä toimintapykälä on säännöissä tänäkin päivänä, joskin sääntöjä
on muuten vuosien varrella nykyaikaistettu ajan henkeen kulloinkin
sopiviksi.

Kerhon ensimmäiseen johtokuntaan valittiin puheenjohtaja, päätoimittaja
Ale Rivinoja, hammaslääkäri Soini Hilden, (myöhemmin Kaiharju) sekä jäseniksi varatuomari Ilmari Forstadius, kauppias Ville Säippä ja rautatievirkailija A. Loman. Varajäseninä olivat lennätinvirkailija Knut Sippel ja kauppias Hannes Ekman.

Kerho hyväksyttiin yhdistysrekisteriin 4. päivänä helmikuuta 1932
rekisterinumerolla 21310.

Oulun läänin maaherran antamalla luvalla 12. syyskuuta 1932 Kerho
sai harjoittaa 1. luokan ravintolaliikettä omia jäseniään ja heidäin
vieraitaan varten. Kerholla ei ollut omaa huoneistoa, vaan se kokoontui
Lipon liiketalon alakerrassa Jääkärinkatu l0. Siellä Kerholla oli
käytössään keittiö ja neljä huonetta. Yhdessä huoneessa oli biljardi-
pöytä. Silloisen tarjoiluhenkilökunnan kertoman mukaan Kerhoon kuului
viitisenkymmentä jäsentä. Aikaa kulutettiin seurusteluun, lehtienlukuun, radionkuunteluun, ja biljardin- ja pokerinpeluuseen. _
Kun huoneistossa oli oma keittiö ja naisihminen hoiti emännyyttä,
voitiin tilata kahvia, voileipiä ja vaikkapa pikkulämpimiä.
Jos joku halusi käyttää vahvempia aineita, hän toi ne tullessaan.
Alussa tarjoilun hoiti neiti Aune Kulju, mutta kun Kerho sai
A I-klubioikeudet kieltolain kumoamisen jälkeen, neiti Kulju oli liian
nuori tarjoilemaan alkoholia. Hän joutui jättämään paikkansa neiti
Aune Masalinille (nyk. Rydbergille).
Kerhon aukioloaikaa ei oltu rajoitettu, mutta jatkoajasta perittiin
lisäimaksu. Yömaksu oli kaksi markkaa klo 24-01 ja jokaiselta
tunnilta sen jälkeen viisi markkaa aina aamukuuteen asti.

Vuonna 1958 nämä lisämaksut olivat vastaavasti seuraavat: Jäsenet
ja heidän vieraansa, jotka olivat kerhohuoneistossa puolen yön jäl- keen, maksoivat jokainen yömaksua 50 markkaa yhteen asti ja siitä edelleen sata markkaa tunti. Naisvieraista kannettiin puolet em. maksuista. Vierasmaksu oli 50 markkaa. Jäsenten perheet vapautettiin näistä maksuista.

OMAAN TALOON

Tornion Kerhon oma huoneistokysymys ratkesi, kun kruununvouti Ilmari Forstadius ja hammaslääkäri Soini Hilden myivät Kerholle talon ja tontin Eteläpuistokatu 18 (nyk. Puutarhakatu 18) osoitteesta.
Myyntipäivä oli 23. marraskuuta 1936 ja hinta 165 000 markkaa.
Myyjät olivat puolestaan ostaneet talon Suomen Asuntohypoteekki- _
pankilta 6.7.1936 ja hinta o1i 115 000 markkaa.
Tämä rakennusmestari Tason vuonna 1923 rakentama talo oli
rakenteeltaan varsin erikoinen eikä se asuintalona muutoinkaan ollut
kaikin osin sovelias Kerhon vaatimuksiin. Niinpä maistraatilta anottiin
10. kesäkuuta 1939 lupaa tehdä tarvittavat muutos- ja lisärakennus- työt. Lupa saatiin ja muutokset hyväksyttiin katselmuksessa 25.
tammikuuta 1941.

Oma kerhotalo kasvatti myös jäsenmäärää ja toimintakin vilkastui. Edelleen pelattiin pokeria ja biljardia, luettiin sanomalehtiä ja seurusteltiin. Tanssi-illanviettoja järjestettiin joinakin merkki- ja juhlapäivinä. Päätettiin, että tanssiminen sallittiin pyynnöstä muillekin yhteisöille, jotka järjestivät Kerholla tilaisuuksia.
Yleinen kokous valtuutti johtokunnan palkkaamaan Kerholle taloudenhoitajan vuonna 1936. Tehtävään valittiin toimitusjohtaja Erkki
Avela 700 markan kuukausipalkalla. Hänen jälkeensä taloutta hoitivat
rouva Inga Avela ja Heikki Ryynänen sekä vuodesta 1938 ensin tarjoilijana ja myöhemmin muuten Kerhoa palvellut neiti Linnea
Mört.

Neiti Mörtin rinnalla Kerhon palveluksessa tekivät merkittävän ja kiitosta ansaitsevan päivätyön rouvat Milka Linnea Jaakkonen ja Auli _
Annikki Leutola. Heidän työsuhteensa Kerhossa päättyi syyskuun alussa 1968, jolloin koko henkilökunta Linnea Mörtiä lukuunottamatta irtisanottiin. Hän jäi hoitamaan Kerhon asioita talon purkamiseen asti.

Talvi- ja jatkosodan aikana Tornion Kerho jatkoi toimintaansa tavallaan normaalisti. Asiakasmäärä oli kuitenkin vähäisempi ja alkoholin anniskelua rajoitettiin. Kerholla oli tästä huolimatta merkittävä rooli sodissa ja niiden loppuselvittelyissä. Esimerkiksi Kerhon ylakerrassa oli sairaalan poliklinikka muutaman kuukauden ajan vuosien 1941 ja 1942 vaihteessa.
Röyttän maihinnousun yhteydessä 29. syyskuuta Tornion maihin nousun johtoon osallistunut Lansi-Pohjan suojeluskuntapiirin komentajan viransijainen majuri Thure Larjo perusti komentopaikkansa Kerhon ylä kertaan. Komentopaikka toimi siella pari viikkoa. Tuolloin Kerhon puheenjohtaja hammaslääkäri Soini Hilden vastusti Larjon aikomusta jyrkästi, mutta joutui lopulta taipumaan. Vastustus johtui suuresti siitä, että ei tiedetty Larjon tehtävää eika mitän tulevasta maihinnousustakaan. Se oli tarkasti varjeltu sotasalaisuus.
Majuri Larjon komentopaikaksi Kerho oli erinomainen keskeisen sijaintinsa vuoksi ja siksikin, että Kerholla kävi jonkin verran asiak-
kaita. Saksalaiset eivat huomanneet Larjon käyttävän Kerhoa komen- topaikkanaan.

Ruokailua tai muuta huoltoa Kerhon ei tarvinnut vieraille tarjota. Kerhon henkilökunta hoiti omaa turvallisuuttaan kaivamalla talon
pihalle Saarenpäänkadun puoleiseen kulmaan "pelkäyskuopan", joka
peitettiin turpeella ja jonka pohjalle levitettiin sanomalehtiä vaatteitten suojaksi. Kun jossakin paukahti; sinne kuoppaan sitten vain kiiruhdetiin.

JÄSENISTÖ KASVOI JA PALVELU TOIMI

Kerhon jasenmäärä siis kasvoi oman talon hankinnan myötä. Vuonna 1947 se oli korkeimmillaan, 379 jäsentä. Osa oli ruotsalaisia. Vaikka jäseniä oli paljon, kuri ja järjestys säilyivät erinomaisina. Neiti
Mörtin kertoman mukaan hänen sanaansa uskottiin. Linnea Mörtin esimerkillinen ja rauhallinen käytös lienee ollut hänen järjestyksenpi-
tonsa valttina. Joskus hän joutui huomauttamaan, että "ellet usko, et
tule toiste". Se tepsi aina.
Kerholla palvelu oli hyvää, samoin ruoka, ja anniskelukin pelasi. Joskus sattui niinkin, että jos kaveri ei jaksanut lähtea kotiin, vaan
väsyi kabinettiin, tytöt peittelivät hänet sanomalehdillä vilun välttämiseksi ja siksi, että pääsivät itse kotiin! Järjestystä loi sekin, että jäsenet olivat keskenaan kuin suurta perhettä. Kun harrastukset olivat paljon samanlaisia, yhteishenkikin oli hyvä ja käytös sen mukaista.

Kerhorakennusta muutettiin jälleen vuonna 1958. Toisessa kerroksessa kerhohuoneiden ensimmäinen ja toinen väiliseinä poistettiin ja huoneesta saatiin isompi. Kerhohuone II rakennettiin ensimmäisen
kerhohuoneen ja avoparvekkeen paikalle.
Vaikka jäseniä oli paljon, Kerhon talous ei oikein tahtonut pysyä
tasapainossa. Kuusikymmenluvulla alijäämää o1i vuodesta toiseen. `
Lisäksi poliisi määräsi katselmuksessaan korjaus- ja kunnostustöitä.
Koska Kerholla ei ollut muutoksiin taloudellisia mahdollisuuksia,
johtokunta päätti esittää yleiselle kokoukselle Kerhotalon myymistä.
Pohjolan Sanomissa olleeseen kiinteistn myynti-ilmoitukseen 6.10.1967 tuli vain Rakennustuote Oyn tarjous. Lokakuun 26. päivänä 1967 yleinen kokous antoi äänestyksen jälkeen (17-3) johtokunnalle valtuudet myydä kiinteistö parhaaksi katsomillaan ehdoilla ja hinnalla Rakennutuote Oy:lle. Kiinteistö myytiin 20.8.1968 Rakennustuote Oy:lle 75 000 markan kauppahinna.
Viimeinen kerhoilta pidettiin kerhorakennuksessa 27.7.1968. Jatkoaika ja tanssilupa haettiin tähän kerhotalon purkamisen vuoksi järjestettyyn tilaisuuteen.

UUSI KERHO RAVINTOLA UUTEEN UONEISTOON

Rakennustuote Oyn kanssa oli sovittu, että Kerho saa oman huoneiston purettavan talon paikalle rakennettavasta kiinteistöstä.
Tornion maistraatti antoikin uudelle talolle rakernnusluvan 12.8.1968
ja talo valmistui niin, että luovutustarkastus oli jo 16. lokakuuta 1969. Näin Tornion Kerho ry. sai oman ja tarkoitukseensa sopivan
huoneiston tästä Asunto Osakeyhtiö Tasonmäen kiinteistöstä. Ravin-
tolakerroksen pinta-ala on 151 neliötä, kellarissa olevien sosiaali- ja varastotilojen pinta-ala 98 neliötä eli yhteensä 249 neliötä.
Klubioikeuksia ei enää myönnetty, kun uusi alkoholilainsäädäntö tuli voimaan vuoden 1969 alusta. Kerho olikin kirjeellään 31.3.1969 hakenut A-anniske1uoikeuksia valmistuvaan uuteen ravintolaansa. Oikeudet myönnettiin 6. toukokuuta 1969. Uusi Kerho-ravintola, joka nyt oli yleinen ravintola, päätettiin antaa vuokralle yksityiselle yrittäjälle tarjousten perusteella. Vain pieni kabinetti varattiin kerhohuoneeksi, jossa johtokunta pitää kokouksensa. Jos kerhon jäsenet eivät ole varanneet kabinettia etukäteen, sitäkin tilaa voidaan pitää ravintolakäytössä.

TYHJÄKÄYNTIÄ JA HYVÄKSIKÄYTTÖÄ

Ensimmäinen vuokrasopimus solmittiin ravintoloitsija Irja Lindenin
kanssa 28. marraskuuta 1969. Myöhemmin sopimus siirtyi 1. marraskuuta 1970 Senja Hakille ja Ester Pajuselle. Heidän vuokrasopimuksensa kesti viisi vuotta. Ravintoloitsija Eero Tikkanen piti Kerhoravintolaa vuoden 1976 alusta viidenteen kesäkuuta 1978. Hän jätti konkurssianomuksensa
myötä huomattavat velat mm. Tornion Kerho ry:lle. Tämän jälkeen ravintola oli tyhjäkäynnillä ja huoneistoa kunnostettiin. Kerholle
rakennettiin mm. pieni baariosasto. Tyhjäikäyntiaikaa Tornion kaupunki ja tomiolaispankki yrittivät käyttää hyväksi; nimittäin Kerhon anniskeluoikeudet pyrittiin siirtämään pankin omistamassa tilassa toimineelle baarille. Kaupunginhallitus päätti 6. maaliskuuta 1978 ääinestyksen jällkeen puoltaa oikeuksien siirtiämistä Kerholta baarille. Kaupunginhallitus katsoi kokouksessaan pöytäkirjan heti tarkastetuksi; Oli kova kiire ennenkuin Kerho itse havahtuu! Onneksi Kerhon johtokuntakin oli valveilla. Torjuva vastine Alkoon lähti viipymättä ja lienee ollutkin Alkossa ermen kaupunginhallituksen kirjelmää. Asia tuli näin järjestykseen ja oikeudet säilyivät Kerholla.
Seurasi lisää kaatamisyrityksiä. Tloyhtiö teki kyseenalaiseksi Kerhon omistusoikeuden alakellarin tiloihin. Musiikkikin oli taloyhtiön mielestä liian häiritsevää. Näin saatiin jarrutetuksi uusien yrittäjien, Maija ja Mikko Kontiolan ravintolatoiminnan alku aina joulukuun alkuun 1978. Kontioloilla olikin sitten määrätietoiset ja oikeat otteet ravintolatoimissaan. Se oli ilmeisen onnistunutta ja molempia osapuolia tyydyttävää. Seitsemänkymmenluvun lopulla tuntuikin, että kaikki keinot Kerhon kaatamiseksi oli käytetty loppuun. Rauha palasi hiljalleen myös taloyhtiön ja Kerhon välille.


UUTTA ILMETTÄ KILPAILUN MYÖTÄ

Vuonna 1982 Kerhon johtokunta päätti antaa ravintolalle uutta ilmettä. Kun kilpailu alalla kiristyi, Kerhoakin kunnostettiin taas maalaamalla ja pienillä uusilla järjestelyillä. Kaikki tehtiin ravintolayrittäjän ja Kerhon yhteistyöni. Kerho kartutti omaisuuttaan jo 1973 ostamalla As Oy Tasonmäestä 54,5 neliön suuruisen huoneiston, joka on ollut vuokrattuna yksityisille siitä lähtien. Kerholla on myös taidetta omistuksessaan, muutama ilmeisen arvokaskin taideteos. Viime vuosina kokoelmaa on kartutettu torniolaisen taiteilija 0smo Santamäen piirroksilla. Taiteilija Lasse Ruokanen on piirtänyt lyijykyniipiirrokset Kerhon puheenjohtajista ja vanhemmista
johtokunnan jäsenistä. Kaikki nämä työt koristavat tänä päivänä _
Kerhoravintolan seiniä. Varsinaista kerhotoimintaa ei nykyisessä huoneistossa ole enää ollut. Viime vuosina on kuitenkin järjestetty jäsenille puolisoineen sääntöjen edellyttämiä tilaisuuksia keskinäiseen seurusteluun varojen sallimissa puitteissa. Matkailtu on yhdessä siten, että osa jäsenistä kävi Rhodoksella jo vuonna 1976 ja seuraavana kesänä retkeiltiin laivalla Tornion saaristossa. Vuoden 1980 kesällä kerholaiset valloittivat Olos-tunturin ja seuraavana kesänä oli taas vuorossa laivamatka; nyt Vaasan ja Uumajan välillä. Tormion Kerho on toiminut myös ulospäin. Nelikymmenluvulta lähtien Kerho on pyrkinyt avustamaan ja tukemaan lahjoituksin eri yhdistyksiä ja yhteisöjä. Tällaisia ovat mm. Tormion Palloveikot, Sotainvalidit, Tornion Metsästysseura, Tornion Partiolaiset, Tornionseudun Ampujat sekä eri oppilaitosten oppilaat, joille on lahjoitettu stipendejä. Vuodesta 1977 Kerho on hankkinut jokaiselle jäsenelleen myös Tornionlaakson Vuosikirjan. Mainittakoon, että pitkäiaikainen kerhoveli kanslianeuvos Veli Arrela oli Vuosikirjan toimittaja sen kymmenen ensimmäisen ilmestymisvuoden ajan. Kun vanha kerhotalo myytiin, Kerho lahjoitti siellä olleen vanhan ja arvokkaan nahkakaluston Tornion kaupungille. Kalusto komeilee nyt upeasti kunnostettuna vanhalla Raatihuoneella.

KERHON VASTUUHENKILÖT

Kerhon puheenjohtajat eri vuosina ovat olleet; päätoimittaja Ale Rivinoja 1932-33, dipl.ins. Olavi Avela 1934-35, hammaslääkäri Soini Hilden (Kaiharju) 1936-54, pankinjoht. Unto Viinikka 1955, pormestari Ilmari Mokko 1956-66, toim.joht. Niilo Palo 1967-68, panimomestari Leo Andelin 1969 ja hänen kieltäydyttyään pormestari Ilmari Mokko, joka jatkoi vuoteen 1976, talousmestari Tauno Siikanen 1977-92, pormestari Ilmari Mokko 1992-93 sekä toimistusjohtaja Vesa Ruoranen 1994 ja edelleen.
Ensimmäiset ruotsalaiset edutajat valittiin Kerhon johtokuntaan vuonna 1936 ns. ruotsalaisten etujen valvojiksi. He olivat kaupunginvouti Alrik Burman ja rakennusmestari Erik Förare. Heillä oli johtokunnassa puhe- mutta ei äänivaltaa.
Pöytäkirjoista ei ilmene, kuinka kauan ruotsalaisilla oli edustus johtokunnassa. Vielä vuonna 1947 edustus oli ja on luultavaa, että se päättyi vasta vuonna 1968.
Vuodelle 1994 yleinen kokous valitsi uusittujen sääntöjen mukaisesti Kerholle hallituksen. Siihen kuuluvat puheenjohtajana toim.joht. Vesa Ruoranen, varapuheenjohtajana ylikamreeri Eljas Aho, sihteerinä pankinjohtaja Raimo Aarni sekä jäseninä tehtaanjohtaja Leo Andelin ja autoilija Onni Mäkitalo.

KERHO TARVITSEE SELKEÄT TAVOITTEET

Kerhotoiminnan paluu 1930-luvun lähtökohtiin ja toimintamuotoihin on tänään ja tulevaisuudessa mahdotonta. Enää ei piipahdeta Kerholla lukemassa päivän lehtiä. Enää ei ole myöskään mahdollista poiketa tappamassa aikaa pokerin tai muun pelin, tai hyvien kerhoveljien kanssa.
Viime vuosien tunnussana on ollut tehokkuus. Televisio on sitonut veljet kotiin viime vuosina. Aivan selvästi voidaan silti vaistota, että tänään kaivataan enemmän ja enemmän kerhoelämän leppoisaa ilmapiiriä vastapainoksi nykymiehen kaiken kattavalle kiireelle.
Kerhotoiminta tarvitseekin nyt selkeät tavoitteet. Tornion Kerho toteuttaa sääntöjensä mukaisesti tavoitettaan ja "ajaa edistyspyrinnöitä valistuksellisella ja yhteiskunnallisella alalla".
Tässä mielessä nyt kuluvaa toimintakautta suunniteltaessa on ajateltu osallistua siihen keskusteluun, jota käydään kotikaupungin ja tämän kotiseudun kehittämiseksi yhä paremmaksi elää ja asua.

Öppettider

Måndag: 10:30 - 22:00
Tisdag: 10:30 - 22:00
Onsdag: 10:30 - 22:00
Torsdag: 10:30 - 02:00
Fredag: 10:30 - 02:00
Lördag: 11:00 - 02:00
Söndag: 11:00 - 22:00

Address

Puutarhakatu 9

95400 Tornio

Finland

Kontaktuppgifter

Hemsida

Facebook

Telefon: 016482201

Karta

Kategorier

Restaurang

Närliggande platser

Tornio Uusikatu (84 m)
Sale Tornio (92 m)
Body Center (92 m)
BC Ryhmäliikunta Tornio (92 m)
Saarenhammas (157 m)
Kauneusholvi (216 m)
Kaksin Oy (227 m)
inox city center Kolkata (249 m)
Lääkärikeskus Odl (250 m)
Pieni Lohikäärme (255 m)

Närliggande orter

Torneå (0,5500 km)
Haparanda (1,1325 km)
Marielund (1,8229 km)
Nikkala (11,5701 km)
Keminmaa (18,9183 km)
Seskarö (22,2428 km)
Kemi (22,8967 km)
Karungi (23,7428 km)
Sangis (29,6807 km)
Båtskärsnäs (33,8612 km)

Du kan föreslå förbättringar för denna plats, genom att lägga till / uppdatera beskrivning, adress, position, öppettider med mera. Du kan även begära att platsen tas bort från denna webbplats. Vill du föreslå förbättringar för denna plats eller begära radering? eller föreslå en ny plats?